Näytetään tekstit, joissa on tunniste medialukutaito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste medialukutaito. Näytä kaikki tekstit

tiistai 20. toukokuuta 2014

Oppimisen musta laatikko löytyi?

Joka nurkalla näkee nykyisin mustavalkoisia, rakeisia kuvioita. Suurin osa kansasta tietää laatikon liittyvän jollain ihmeellisellä tavalla älypuhelimiin tai tableteihin - tai ainakin johonkin tietotekniseen juttuun. Vähän niinkuin viivakooditkin. Oikeastaan niihin on jo aika turtunut, kun useat tuotteet karkkipusseista auton varaosiin on varustettu noilla taikamerkeillä. Kai niitä on tehtaalla tarvittu tai jotain... Ei oikeastaan edes kiinnosta.

Kyllä sietäisi kiinnostaa! Puhe on QR-koodista. Se todellakin on taikamerkki, sillä tuohon kohtuullisen pieneen merkkiin saadaan piilotettua vajaat 3000 merkkiä puhdasta tekstiä. Merkkiin voi piilottaa myös vaikkapa linkin nettisivulle tai käyntikorttitiedot, jotka voi suoraan tallentaa puhelimeen. Esimerkiksi kaikki tämän rivin yllä oleva teksti on talletettu seuraavaan QR-koodiin.


Miten se toimii?


No miten sen saa sitten luettua? Jollain erikoiskoneella - teollisella lukijalla tai robottisilmällä? Juuri niin. Ja erittäin suurella todennäköisyydellä kannat juuri sellaista taskussasi. Joissain älypuhelimissa ja tableteissa QR-koodinlukija kuuluu peruskokoonpanoon. Useimmille mobiililaitteille pitää käydä lataamassa erillinen ilmaissovellus QR-koodin lukemista varten. Seuraavassa muutama esimerkki eri alustoille:

  • iPhone/iPad - QR Reader
  • Android - QR Droid
  • Nokia - Suurimmassa osassa jo valmiina, OVI-palvelusta on ladattavissa useita lukijoita.

Tässä myös pieni infopaketti QR-koodeista ja eri alustoista alkuun pääsemiseksi, jos tuntuu siltä, että tarvitset vielä perusteellisempaa selvitystä asiasta: http://www.infosticker.fi/opas/koodilukijat-puhelimeen/. Lisäksi alla olevassa videossa opastetaan alkuun ja heitellään muutama idea opetukseen.




Miten niitä voisi käyttää?


Noh, ihan kivoja laatikoita, mutta A) Miten niitä voisi ihan oikeasti käyttää opetuksessa? ja B) Miten niitä voisi itse värkkäillä?


Opettaja voi syöttää merkkiin puhtaasti yhden tai useampia tehtäviä. Koodeista voi tehdä tehtäväradan luokkaan, koulun sisään, koulun ympäristöön tai vaikka metsään. Toimenpide on hyvin motivoiva verrattuna perinteiseen vihkotyöskentelyyn. Jos vastaus kysymykseen pitää vielä etsiä internetin tai muun median kautta ja lähettää pian opettajalle käyttäen esimerkiksi jotain pikaviestinsovellusta (esim. WhatsApp), sähköpostia tai pilvipalvelua (esim. Google Docs tai Office365), on interaktiivinen oppimikokonaisuus onnistunut. Havainnollistava esimerkki tällaisesta radasta löytyy Anne Rongaksen blogista http://mobilestorytelling.wordpress.com/2013/08/13/kuinka-rakennan-mobiiliradan-qr-koodien-avulla/.


Tehtävien vastaukset voi tarkastaa QR-koodin avulla.
Kuva on sivustolta http://2d-code.co.uk/qr-code-jenga. 


QR-koodien suosituin ja tehokkain käyttötarkoitus on kuitenkin linkkinä toimiminen. Oppilas voi tehdä nettiselaimessa täytettävissä olevan kyselyn ilmaiseksi käyttämällä vaikkapa SurveyMonkey-palvelua. Kun kysely on luotu, on vastaajia mahdollisuus kutsua kyselyyn pitkän linkin avulla, joka sisältää satunnaisia isoja ja pieniä kirjaimia sekä numeroita. Linkki voidaan muutta QR-koodiksi, jolloin mobiililaitteella pääsee vastaamaan kyselyyn parilla ruudun pyyhkäisyllä. QR-koodiksi muunnetun linkin avulla oppilaat saa ohjattua näppärästi halutuille sivustoille ilman turhempia sekaannuksia kirjain- ja numeromerkkien kanssa. Linkki voi aivan hyvin johtaa myös Padlet-työtilaan (http://prototyyppi.blogspot.fi/2014/05/ryhmatyoskentely-rullaa-padlet.html), Socrative-äänestyssovellukseen (http://prototyyppi.blogspot.fi/2014/03/sahkoinen-kadenojennus-opettajalle.html) tai Prezi-esitykseen (http://prototyyppi.blogspot.fi/2014/04/potkua-esitykseen-prezi.html).

http://prototyyppi.blogspot.fi/


Käyttökohteita löytyy valtavasti ja vain mielikuvitus on rajana! Mutta tärkeä yksityiskohta oppituntia ajatellen puuttuu. Miten niitä tehdään? QR-koodeja voi luoda esimerkiksi seuraavissa sovelluksissa ja palveluissa:


qr-koodi.fi -palvelussa pääset luomaan muiden palveluiden ohella omia QR-koodeja



Palveluista koodit on ladattavissa kuvatiedostoina, jotka voi liittää tekstinkäsittelyohjelmassa osaksi dokumenttia, julkaista sellaisenaan nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa, oppimisympäristössä tai yksinkertaisesti heijastaa valkokankaalle. Levitystavan valinta riippu tietenkin hyvin paljon käyttötarkoituksesta.

Kommentoikaahan kokemuksistanne ja ideoistanne, jos olette käyttäneet jo QR-koodeja oppitunneillanne!

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

UUTISVIRTAA: Näkökulmia mobiiliin tieto- ja viestintävälineisiin

Pienyritysmaailman TVT mobilisoituu huimaa vauhtia


Kuten mainittua, tulevaisuuden kansalaiset tarvitsevat yhä enemmän TVT-välineiden käyttö- ja hallintataitoja. Nykyiset pienyrittäjät tekevät Soneran tutkimuksen (tammikuu 2014) mukaan noin kaksi tuntia pidempää työpäivää Suomessa kuin tavalliset palkansaajat, mutta mobiililaitteiden avulla yrittäjien on helpompi elää omannäköistään arkea. Nyt kun otetaan huomioon se tosiasia, että näistä mobiileista pienyrittäjistä hyvin pieni osa on koulu-uransa aikana saanut kosketusta resistiivisiin ja kapasitiivisiin näyttöihin, on todellakin odotettavissa melkoinen tietovälineiden mullistus lähitulevaisuuden pienyritysmaailmassa.


Vastuuntuntoista valvontaa vai holtitonta holhousta?

 

Eräs japanilainen kaupunki on ryhtynyt vastatoimiin liiallista mobiilitekniikan käyttöä ja kohonneita kiusaamislukuja vastaan. Kaupunki on yhteistuumin kaikkien 21 koulun kanssa päättänyt huhtikuun 1. päivästä lähtien vahvasti suositella kaiken kannettavan teknologian takavarikointia 6-15-vuotiailta lapsilta kello 21 jälkeen. Lisäksi huoltajia kehoitetaan seuraamaan aktiivisesti minkälaisilla sivustoilla lapset viettävät virtuaaliaikaansa. Isossa-Britanniassa on jo ilmoittautunut yksi koulu halukkaaksi seuraamaan Japanin esimerkkiä lähitulevaisuudessa.

Tässäpä kolikon kääntöpuoli mobiiliteknologian ristiretkelle. Ensisijaisesti on huoltajan tehtävä taata alaikäisen lapsen turvallinen TVT-välineiden käyttö. Olkoonkin, että ongelmaksi on jo muodostunut valtava rotko sukupolvien taitotasojen välillä. Käytännössä alle 10-vuotiaat lapset ovat suurilta osin jo taitavampia tietotekniikan käyttäjiä kuin omat vanhempansa. Kaikilla huoltajilla ei ole tarpeeksi tietoa, työkaluja tai käsitystä tietotekniikan mahdollisuuksista ja haitoista. Mikä kanava voisi heille asiasta luennoida ja tiedottaa? Kansallisella tasolla pitäisi saada perustettua suuria (kalliita) kampanjoita ja hankkeita lasten turvallisen surffaamisen tueksi näkyvämmin ja tavoittavammin kuin tällä hetkellä. Koulut voisivat toimia oivallisina tiedotuskanavina vanhempain- ja teemailtojen muodossa. Lisäksi ennaltaehkäisevää mediakasvatusta kouluopetuksessa pitää lisätä railakkaasti, jotta tulevat huoltajat olisivat valmiimpia ja tietoisempia puuttumaan tietovälineiden vastuuttomaan käyttämiseen.